Samulin synty

Ryhdyin kirjoittamaan ensimmäistä julkaistua kaunokirjallista teostani 20. huhtikuuta 1998. Päivämäärä oli helppo tarkistaa kalenterista: pääsiäissunnuntaita seuraavan sunnuntain jälkeinen maanantai lukukaudella 1997–1998. Olin tuolloin 21-vuotias ja asuin Münchenissä, jossa opiskelin vaihto-opiskelijana Ludwig Maximilian -yliopistossa.

Jo yläasteiässä ensimmäisiä kaunokirjallisia tekstejäni lukenut kirjailija Mari Mörö vietti pääsiäisen 1998 Berliinissä Etelä-Savon taidetoimikunnan residenssissä ja pyysi minua käymään kylässä. Matkustin Saksan halki, Mari esitteli minulle, Berliinin ensikertalaiselle, nähtävyyksiä ja kertoili samalla romaanista, jota oli juuri viimeistelemässä. Myöhemmin Kiltin yön lahjat oli Finlandia-ehdokkaana ja voitti Runeberg-palkinnon.

Mari lähti Suomeen, minä jäin Berliiniin (kiitos, Etelä-Savon taidetoimikunta, ja anteeksi niistä hukatuista avaimista). Kiertelin kaupunkia, ja tuon viikon aikana päätin, että ryhtyisin viimein kirjoittamaan sellaista teosta, jonka kirjoittaisin loppuun ja jonka lähettäisin kustantajalle. Olin rustaillut kaikenlaista mutten ollut saanut valmista aikaiseksi. Marin esimerkki ja kannustus tsemppasivat.

Kävelin halki Berliiniä ja etsin, mitä kirjoittaisin.

Matkustin takaisin Müncheniin edullisella Schönes Wochenende -lipulla. Paikallisjunat pysähtelivät tehtaiden eteläisillä ja pohjoisilla asemilla, vaihdoin junaa päivän aikana kymmenisen kertaa. Kymmentuntisen raiteilla olon jälkeen nousin hissillä opiskelija-asuntolan 18. kerrokseen ja tyhjensin postilaatikon, jonne oli matkani aikana kertynyt nippu arvostelukirjoja. Yksi niistä oli Kari Levolan lastenromaani Elämä jatkuu, Rouslain.

Ryhdyin lukemaan sitä, ja seuraavana aamuna tiesin, mitä kirjoittaisin. Kirjoittaisin kymmenvuotiaiden lastenromaanin, jonka päähenkilö olisi reipas poika, joka joutuu eroon äidistään. Ryhdyin kirjoittamaan saman tien.

Jälkikäteen näen esikoisteoksessani Samuli, Helsingin herra huomattavasti yhtymäkohtia silloiseen elämäntilanteeseeni. Niin kuin Samuli on yksin Helsingissä, minä olin kaukana Etelä-Saksassa vielä vasta itsenäistymässä. Koti-ikäväkin taatusti vaivasi. Tapahtumien tasolla saattaa olla joitakin yhteyksiä Berliinin pääsiäiseen.

Kirjoittaminen oli helppoa. Käsikirjoitus valmistui kevään kuluessa, tai itse asiassa kaksi. Kokemattomuuttani kirjoitin kaksi ensimmäistä Samuli-romaania aluksi yhteen. Lähetin tekstin ensin Marille, joka huomautti siitä. Syksyn aikana irrotin käsikirjoitukset toisistaan, ja tammikuussa 1999 vein käsikirjoituksen Tammeen. Se hyväksyttiin nopeasti, ja kirja ilmestyi juuri ennen pääsiäistä seuraavana vuonna.

Mistä nimi Samuli? Yksinkertaista. Pelkäsin tuolloin, niin kuin yhä, saanko kirjoitettua tekstiä riittävän merkkimäärän, jotta se riittää romaaniksi. Pitkän matematiikan opiskelleena ajattelin, että Samuli olisi siksi paljon parempi nimi kuin vaikkapa Karo, koska siinä on niin paljon merkkejä. Pelkkä nimi vie aina kuusi merkkipaikkaa eteenpäin!

Käytännössä tämä taktiikka ei toiminut kovin hyvin. Samuli on kirjojen minä-kertoja, eikä hänen nimensä esiinny yleensä kuin kirjan kannessa.

Mainokset
Kategoria(t): kirjoittaminen, Samuli-sarja, Tammi. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

6 vastausta artikkeliin: Samulin synty

  1. Paluuviite: Ensimmäinen kirja « Grafomania

  2. kirsti k sanoo:

    Hitsi, onpa kiehtovaa kuulla, miten Samuli sai alkunsa! Kiitos muiston jakamisesta.

  3. annelitre sanoo:

    Suloinen tarina! Jos niin saa sanoa herrahenkilölle.

  4. Oi, onpa hauska kuulla, että Saksassa kukkii inspiraatio. Toivottavasti näin tekee minullakin, kun sinne kesällä muutan ihan pysyvästi asumaan ja kirjoittamaan!

  5. Kiitos, Kirsti! Saa, Anneli! Ja olenpa jonkin verran kateellinen, Maaria!

  6. Samuli, Helsingin herra on paitsi esikoiskirja, niin myös siitä merkittävä kirja, että sillä on (parhaan saatavilla olevan tiedon mukaan) hallussaan suomenennätys. Suomenennätys on sarjassa: Kirja, joka on vinkattu suurimmalle yleisölle. Tämä tapahtui Maikkarin aamu-tv:ssä loppuvuodesta 2009, jolloin Arja-täti Porista vinkkasi yhden kirjan malliksi ja se sattui olemaan juuri tämä Karon esikoisteos (http://vinkkarit.vuodatus.net/blog/2275111/vinkkarin-yleisoennatys/).

    Ihan varmasti en muista paljonko tuolla mtv3:n aamuohjelmalla oli katsojia, mutta joku epämääräinen muistikuva noin kolmestasadastaviidestäkymmenestätuhannesta pyörii mielessäni. Ja jos joku tietää suuremman vinkkausyleisön suomalaiselle kirjalle, niin hihkaiskoon.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s