WSOY Hollannin taivaalle

Sen jälkeen, kun Antti Herlinistä tuli Sanoma-konsernin suuromistaja ja sen myötä hallituksen jäsen, Sanoma on muuttanut muotoaan vauhdikkaasti. Viimeisin suurliike on laajeneminen Hollannin ja Belgian televisioliiketoimintaan ProSiebenin kanssa tehdyillä kaupoilla. Sanoman johtama konsortio maksoi televisiokanavista yhteensä 1,225 miljardia euroa.

Jo entuudestaan velkaantunut yhtiö tarvitsee rahaa sähköisen liiketoiminnan laajentamiseen. Finnkino myytiin jo, Suomalainen kirjakauppa ja R-kioskit ovat olleet myyntilistalla. Niiden kauppaaminen on ollut ilmeisen vaikeaa, koska uutisia ei ole kuulunut vielä. Kauppojen viivästyminen kielii siitä, että kohteista on vaikea saada järkevää hintaa.

Tänään Sanoma kertoi kaupoistaan Bonnierin kanssa: WSOY:n yleinen kirjallisuus myydään Bonnierille, Bonnier taas kauppaa Tammi Oppimateriaalit ja Ruotsin oppimateriaalinsa (Bonnier Utbildning) Sanomalle. Liike on strategiamielessä odotettu. Yleinen kirjallisuus on kaukana Sanoman ytimestä. Pitää vain ihmetellä, miksi Sanoma ja WSOY ylipäätään yhdistettiin reilut kymmenen vuotta sitten.

Suomalaisen kaunokirjallisuuden ympärillä pyörivän bisneksen kannalta kahden suuren fuusio on paljon merkittävämpi kuin Sanoman kannalta. Vaikeuksissa ja murroksessa olevalla toimialalla yritysjärjestelyt ovat yleisiä, ja tästäkin mahdollisuudesta oli kuulunut huhuja. Itse tosin olin pitänyt jo vanhastaan todennäköisempänä, että Gummerus olisi ollut fuusio-osapuoli joko Tammen tai WSOY:n kanssa. Sanoman halu liikkua nopeasti ja suuntautua kohti digitaalista bisnestä johti palikoiden järjestymiseen tähän tapaan.

Sekä WSOY:n että Tammen yleisen kirjallisuuden osastot ovat olleet viime vuosina suuressa muutoksessa. WSOY on ollut näkyvämmin julkisuudessa, vaikka suhteessa henkilöstömäärään Tammen ruletti lienee ollut suurempi. Olen seurannut yhtiöitä sopivalta etäisyydeltä kummassakin talossa, koska olen elänyt lähellä Tammea ja kirjoittanut kirjoja sekä Tammelle että WSOY:lle.

Mitä Bonnier tekee kahdella suomalaisella yleisen kirjallisuuden kustantamolla? Pannaanko ne yhteen vai jätetäänkö ne elämään rinnakkain? Siis jätetäänkö kaksi juuri kasaan puristettua organisaatiota erikseen vai niitataanko ne yhteen? Jälkimmäisessä tapauksessa kaksi suurta yhdistyisi yhdeksi suureksi – ja Otava kiittää. (EDIT: Kustantamot jatkavat itsenäisinä, ks. kommentti alta.)

Kahden suuren yhdistyminen vaikka vain saman omistajan alle kaventaa kustantamojen kirjoa. Kymmenen vuotta sitten tällainen fuusio olisi ollut paha isku, mutta nyt, kun keskisuurten kustantamoiden määrä on kasvanut ja ne ovat tulleet vakavasti otettaviksi tekijöiksi, tilanne ei ola lainkaan niin ongelmallinen. Kirjallisuus ei vaadi hengittääkseen seinää eikä logoa vaan oikeita henkilöitä.

Aivan ongelmitta Sanoman ja Bonnierin kauppa ei välttämättä suju, sillä lasten- ja nuortenkirjallisuudessa Tammen ja WSOY:n yhteenlaskettu markkinaosuus saattaa olla kilpailuviranomaisten mielestä liian suuri. Laskennassa otetaan varmasti käyttöön erilaisia kommervenkkejä ja hihasta vedetään Aku Ankan taskukirjatkin (jotka kuuluvat Sanoma Maganizesiin ja jäävät siis osaksi Sanomaa). Oppimateriaalien markkinaosuudet saattavat karata joidenkin oppiaineiden kohdalla liian suuriksi.

Kilpailuviranomaisten käsittely ei ole läpihuutojuttu – paljon riippuu siitä, kuinka tiheällä kammalla määräävää markkina-asemaa tutkitaan. Ei tällaista kauppaa kuitenkaan tehdä ilman hyviä esiselvityksiä, ja viranomaisvaatimukset, jos niitä tulee, johtanevat korkeintaan joihinkin pieniin järjestelyihin (divestointeihin tai lakkautuksiin). Jonkinmoisena vertailukohtana voinee käyttää Suomen Sparin myyntiä S-ryhmälle. Se venyi ja pitkittyi mutta meni läpi, kun muutama myymälä myytiin pois. Sivumennen sanottuna Spar-kaupan suurin hyötyjä oli Kesko.

Minulta ilmestyy syksyllä kaksi kaunokirjallista teosta, joista toinen on WSOY:n ja toinen Tammen katalogissa. Erottaja, joka ilmestyy WSOY:n nimi selkämyksessään, kuuluukin kaupan jälkeen Bonnierin bisneksiin. Sen sijaan Tammen listalta löytyvä K. H. Moilasen nimissä julkaistava Seikkailuni-lastenromaani kuuluu kaunokirjallisuudestaan huolimatta oppimateriaalien alaan ja on siis jatkossa Sanoma-konsernin bisnestä.

Mainokset
Kategoria(t): kustannusbisnes, Tammi, WSOY. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: WSOY Hollannin taivaalle

  1. Edit: Keskustelin Tammen kirjallisuusyksikön johtajan Outi Mäkisen kanssa puhelimessa. Hänen mukaansa brändit ja yksiköt säilyvät erillään. Se on hyvä uutinen suomalaisen kirjallisuuden kannalta.

  2. Edit 2: Olen ymmälläni sen suhteen, alistetaanko oppimateriaalikauppaa kilpailuviranomaisten tarkastelulle vai ei. Tiedotteissa puhutaan vain WSOY:n yleisen kirjallisuuden kauppaa koskevasta kilpailuviranomaiskäsittelystä.

    Ja samalla edit 3: Sanoma Magazines -yksikköä ei enää ole, vaan se on osa Sanoma Mediaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s