Sana ja väline

Ollessani vähän yli kymmenvuotias päätin, että isona minusta tulisi tietokonepeliohjelmoija. Opettelin Commodore 64:n konekielen ja raapustelin ruutupaperille spritejä. Sain pikselihirviön liikkumaan ruudulla paikasta toiseen, ehkä jopa väistämään toista hirviötä.

Tietotekniikka kehittyi nopeammin kuin minä. Siirryttiin Amigaan, jonka konekielioppaat olivat tuhdisti kuusnelosraamattuja paksumpia. Mikä pahinta, pelien tekemisestä tuntui tulevan tiimityötä: yksi teki grafiikan (kuusnelosen erottelutarkkuuteen minunkin taitoni olisivat vielä jotenkuten riittäneet), toinen musiikin, kolmas suunnitteli ohjailtavuuden ja niin edelleen. Auteur-peliohjelmoijien aika tuntui jäävän taakse samalla, kun korput korvasivat lerput.

Auteuriksi kuitenkin halusin.

***

Onneksi tietokoneella pystyi myös kirjoittamaan. Commodore 64:n keskusyksikkö ja näppäimistöhän itse asiassa olivat yksi ja sama halko, nykypäivän kannettavan esikuva, joskin ilman näyttöä.

Ennen tietokoneohjelmoijan uraani olin kirjoitellut tarinoita ja ennen kaikkea toimittanut omaa lehteäni matkakirjoituskoneella. Tietokoneen ja tekstinkäsittelyohjelman myötä kynsinauhojeni kunto parani huomattavasti, sillä etusormet eivät alituiseen iskeytyneet Maritzan näppäimien väliin.

Enpä keksi mitään muuta lapsuusajan harrastustani, jota paljon hoettu trendilyhenne ATK olisi helpottanut yhtä paljon. Monopolyn tai Afrikan tähden pelaaminen tietokoneella ei olisi tehostanut suoritusta kuin hieman lautapeliin verrattuna. Eikä pelikaverin Erottajalle rakentamaa pikselihotellia olisi pystynyt kaatamaan nopanheitolla puolivahingossa.

Optimointi ja tehokkuushakuisuus ohjasivat toimintaani, joten minusta alkoi kehittyä kirjailija ja toimittaja.

***

Väinö Linna kirjoitti ensimmäiset romaaninsa muistivihkoon. Menestyksen myötä hän hankki oman kirjoituskoneen. Se luultavasti nopeutti kirjoitustyötä, vaikka kirjoittamisen keskeinen viive ei tulekaan käden ja paperin vaan aivojen ja käden välillä.

Joillain kirjailijoilla ajatus toimii yhtä nopeasti kuin sormet. Esimerkiksi Mika Waltari nakutti kirjoituskoneellaan Sinuhea sellaista liuskavauhtia, että keskivertosuomalainen ei pysyisi perässä, vaikka vain kopioisi Waltarin valmiiksi ajattelemia sanoja.

Tosin ei Waltarikaan suoraan painovalmista romaania kirjoittanut. Tarvittiin monta kirjoituskertaa.

Enää ei tarvita. Kirjailijantyö on muuttunut jatkuvaksi muokkaamiseksi, ja ”uusi kirjoituskerta” tarkoittaa vain tekstin käymistä läpi uudelleen. Koska oikeita sanoja ei tarvitse enää kirjoittaa, ainoastaan väärät, kirjan kirjoittaminen on nopeutunut.

Lukemisnopeus ei ole kasvanut vastaavasti. Vastaanottaja ei pysty kuluttamaan sen enempää kirjoja kuin aiemmin, joten kirjailijan ei kannata julkaista sen tiheämmin kuin ammoin oli tapana.

Tietokoneen ilmaantuminen kirjailijain työvälineeksi on vaikuttanut merkittävästi paitsi kirjailijoiden työskentelytapoihin myös siihen, millaisia kirjoja kirjailijat kirjoittavat. Kuinka? Tarjoan tämän väitöskirjan aiheen kirjallisuudentutkijoille vapaasti hyödynnettäväksi.

Silti pari oletusta: Koska tekstipakka on helppo sekoittaa uudelleen ja uudelleen niin kuin nettipokerissa, romaanien rakennekokeilut ovat lisääntyneet. Lyriikan puolella uusfuturistit ovat siirtäneet pakansekoitustyönkin koneelle. Lopputulos: hakukonerunous.

Ainakin yhteen seikkaan tietokone on vaikuttanut. En usko, että Stephen King kirjoittaisi alituiseen tuhatsivuisia siirtolohkareita, jollei hän olisi saanut pöydälleen tietokonetta. Hänen romaaninsa ovatkin yksi esimerkki tietokoneen väärinkäytön vaaroista.

(Tämä teksti on ilmestynyt MikroPC-lehden Elämää ja it:tä -palstalla vuonna 2007).

Mainokset
Kategoria(t): estetiikka, kirjoittaminen, lukeminen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s