Viimeisen sivun numero

Viimeiset kolmekymmentä sivua vedospinkkaa on vielä jäljellä. Huomenna vien nivaskan Bulevardille ja jään odottamaan elokuun alkua. Parinkymmenen kuukauden mittainen työ on kirjoittamisen osalta päätöksessä.

Vedosten läpikäymiseen on ollut hyvin aikaa, ja olenkin lukenut liuskoja silloin tällöin, kiireettä kesäkuun Arvopaperin valmistumisen lomassa. Ehkä samalla tavalla kuin työkiireinen lukija voisi lukea. Tärkeä ero työkiireisen lukijan lukutapaan on kuitenkin se, että luen joka sanan. Yritän löytää nekin kirjoitusvirheet, joita en huomaisi lukiessani jotain muuta, muuta kuin omaa tekstiäni ja muussa kuin oikolukutilassa.

Oikoluku alkoi huonosti: ensimmäisessä varsinaisessa virkkeessä oli kirjoitusvirhe. Itse asiassa virheitä oli kaksi, mutta toista en olisi ymmärtänyt virheeksi. Olisin sujuvasti kirjoittanut suunpieli, mutta kustannustoimittajan tarkka silmä ja kynä oli korjannut sanan suupieleksi. Yhdyssanojen nominatiivi- ja genetiivialkuisuutta ja ohjeistusten historiaa käsitellään laajemmin uudessa Kielikellossa. Nominatiivialkuisuus on yleistymässä. Siksikin suupieli.

Vaikka tiedän, että Erottajaan jää ponnisteluistani huolimatta virheitä, joissakin yksityiskohdissa äidyn hyperkorrektiksi. Esimerkiksi saksan kielen katua tarkoittavan sanan Straβe olen kirjoittanut käsikirjoitusta tehdessäni muodossa Strasse – onhan se huomattavasti helpompi kirjoittaa suomalaisella näppäimistöllä sen sijaan, että pitäisi käyttää tekstinkäsittelyohjelman lisää merkki -toimintoa. Jo ennen kirjan ajamista vedoksiksi korjailin Strasseja Straβeiksi.

Korjauksia tehdessä on kuitenkin oltava kartalla. Ihan konkreettisesti. Muutama romaanin kohtaus nimittäin tapahtuu Sveitsissä, eikä sveitsinsaksassa käytetä β-merkkiä. Niinpä zürichiläinen katu kirjoitetaan Erottajassa kahdella peräkkäisellä s-kirjaimella, kun taas berliiniläinen β-merkillä.

Tänään huomasin yhden henkilön etunimen jääneen käsikseen vielä väärään muotoon. Vaihdoin kesken kirjoittamisen Håkanin Jacobiksi, ja vaikka kuinka etsin ja korvasin viimeistä Word-versiota, Håkan kummitteli vielä vedosliuskoilla yhden maininnan verran. 

Liuskojen viimeisen korjauksen olen jo tehnyt, vaikka sivuja on jäljellä: viimeiselle sivulle ei tule sivunumeroa. Kyse on kustannusalan traditiosta, jonka minulle on opettanut Anna-Kristiina Kervinen. Se oli kuulemma yksi ensimmäisistä opeista, jonka nykyisin jo eläkkeellä oleva kustannustoimittajakonkari oli saanut aloitettuaan työnsä nuorena tyttönä: sivunumerottomuus on ollut kirjanpainajalle viimeisen sivun merkki.

Nykyisin käytännölle ei tietenkään ole järkiperustetta, mutta tunneperuste on. Viimeisen sivun sivunumerottomuus muistuttaa kirjallisuuden, kirjankustantamisen ja kirjapainotaidon historiasta. Se on reliikki ja juuri sellainen turha traditio, jonka edistysmieliset haluaisivat epäilemättä polttaa, ja juuri siksi se on arvokas ja säilyttämisen arvoinen.

Advertisements
Kategoria(t): Erottaja, kirjoittaminen, kustannusbisnes. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Viimeisen sivun numero

  1. Kielipoliisilaitoksen konstaapelit nostavat hattua!

  2. Tuuletin sanoo:

    Saksan kielialueelle seikkailuja kirjoittavan kirjailijan kannattaa asettaa näppäimistökseen ”Suomalainen monikielinen näppäimistö”. Sen avulla ß:kin löytyy suoraan AltGr + S -näppäinyhdistelmän takaa sen sijaan, että sitä pitäisi tekstinkäsittelyohjelman valikoista etsiskellä.

  3. Johanna sanoo:

    Päätin heti tämän viisastuttaneen keskustelun jälkeen pyytää poistamaan viimeisen sivunumeron oikovedoksesta.
    Toinen vanha, kaunis tapa on myös se, että rivin päättävää tavujakoa ei yleensä tehdä vokaalien välistä. Harvassa kustantamossa enää noudatetaan tätä, kun oikolukuohjelmat on juuri saatu viilatuksi niin, että ne osaavat kutakuinkin tavuttaa suomalaiset diftongit, kaksoisvokaalit ja tutuimmat poikkeukset.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s