Vastenmielisiä henkilöitä

”Voiko tuollaisia ihmisiä olla olemassa?”

”Kukaan kirjan henkilöistä ei herätä erityistä sympatiaa. Tunnelma on kuin savannilla, jossa pedot ja raadonsyöjät kyttäävät saalista ja toisiaan.”

Moni lukija on kiinnittänyt huomiota Erottajan henkilöihin, heidän vastenmielisyytensä. Ovatko pankkiirit ahneita paskiaisia ja onko romaani ruokkivan käden puremista tai isänmurha?

Mahdollisuuteni kiistää ja kieltää ovat rajalliset. Lukija lukee niin kuin lukee, niin minäkin luen.

***

Romaani ei kerro ihmisistä. Romaani kertoo ihmisestä.

Siksi minusta on turha etsiä henkilöille esikuvia tai vastinpareja ulkoisesta elämästä. Sen sijaan kiinnostavaa on miettiä, kuinka fiktion henkilöt peilaavat ihmislajia yleisesti, ja ennen kaikkea lukijaa itseään.

Erottaja ajoittuu finanssikriisin hektisimpään viikkoon lokakuun 2008 alussa. Kriisitunnelma oli vallinnut jo pitkään, ja se oli uuvuttanut alalla työskentelevät ihmiset. Väsymyksen, ulkoisen järjettömyyden ja kiireen yhdistelmä saa ihmisen toimimaan poikkeuksellisesti. Kenties paljaammin kuin hyvin hallitussa arjessa, jossa kontrolli toimii ja sosiaaliset käytänteen ohjaavat toimintaa.

Kun ihmistä hallitsee pelko tai ahneus, ihminen ei hallitse itseään.

Erottaja kuvaa tapahtumien tasolla pankkiirien häikäilemättömiä toimia finanssikriisissä, mutta Erottaja kuvaa myös minua, sinua, häntä. Meitä, teitä, heitä.

***

Tarinan tasolla henkilöitä voi tietenkin analysoida yksilöinä, toimijoina, romaanihenkilöinä. Niin on opetettu äidinkielen kirjallisuusanalyysitunneilla.

Erottajan keskeisiä henkilöitä motivoi raha, mutta he tavoittelevat sitä eri syistä.

Salkunhoitaja Rainer Olavi Oraspää käyttää rahaa onnistumisen mittarina, ja nimenomaisesti hoitamansa Erottaja Altius -sijoitusrahaston osuuden arvoa. Huippu-urheilijan tavoin hän haluaa yltää parempaan suoritukseen kuin kilpailijansa, siis hoitaa hänen hoitoonsa uskottuja asiakasvaroja mahdollisimman hyvin. Se on salkunhoitajalle kiitettävä tavoite. Rainer Olavi Oraspää on erinomainen varanhoitaja.

Oraspäätä motivoi pelissä menestyminen. Hän janoaa menestystä, ja menestymistä eli salkunhoitajan track recordia mitataan historiallisella tuotolla.

Krista Saukkonen on kasvanut köyhyydessä. Hänelle rikkaus on keino näyttää häntä nuoruudessa kiusanneille ja hänet jättäneelle poikaystävälle. Taloudellinen menestyminen on Saukkoselle keino kostaa.

Anders Sundström taas kokee minusta aika perisuomalaista ajatusta: rahoista täytyy pitää hyvää huolta. Hän pyrkii vaalimaan omia rahojaan juuri niin kuin hänelle on kauppakorkeakoulussa opetettu. Niin kuin on rationaalista ja järkevää.

Sundströmillä on hyvin kehittynyt kilpailuvietti – arvokas ominaisuus liike-elämässä. Aiemmin, kun kolmikko on omistanut Erottaja Investment Partnersin, hän on ohjannut kilpailunhalunsa yrityksen kehittämiseen. Yritysmyynnin jälkeen hän on uudessa tilanteessa: toisaalta hänellä on valtava läjä rahaa, toisaalta hän ei enää saa suunnattua kunnianhimoaan Erottajan kehittämiseen, sillä strategiset päätökset tehdään emoyhtiön pääkonttorissa Tukholman Nybrokajenilla.

Kisailunhaluaan Sundström tyydyttää kestävyysurheilussa ja oman sijoitussalkkunsa hoidossa. Kestävyysurheilussa treeniohjeet toimivat hyvin, ja hän saavuttaa tavoitteensa järkevällä treenauksella. Sen sijaan pääomamarkkinoilla oppikirjatiedot tuntuvat osoittautuvan lyhyellä aikavälillä turhiksi.

Päättömästi toimivilla markkinoilla ei kannata olla liian fiksu. Jos on, voi huomata pian menettäneensä kaiken ja vielä enemmänkin.

Advertisements
Kategoria(t): Erottaja. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Vastenmielisiä henkilöitä

  1. Saku Kasper sanoo:

    Myönnän, kommenttini on mauton (eikä tarvi julkaista) mutta uteliaisuudelleen ei voi mitään.
    Erottajan alkupuolella ollaan juhlatuulella oopperassa. Virallisen ohjelman jälkeen alkaa kundit alkavat pelata peliä ”Annika kaataa kenet vaan”. Marko Auvinen tulee kaadetuksi ja hänet ”palkitaan suullisesti”. Todisteeksi kaadosta Annika pullauttaa vedonlyöjän lasiin valkoista nestettä. Näinkö se homma toimii rahan maailmassa? Mistä sitä humanisti onkaan jäänyt paitsi.. Onneksi Markolla oli sentään Calvin Kleinit jalassa ettei mitkään seksintappajat 🙂

    Muutoin. Hieno kirja. Täytyy myöntää myös se, että finanssislangi tuntui kyllä todella, todella vieraalta – ikään kuin etäännytti ”kaunokirjallisuudesta”. Mutta epäilemättä teoksen uskottavuus olisi kärsinyt jos olisit kertonut vain että toinen myy ja toinen ostaa. Tärkeämpää oli kuitenkin se ihmisen kuvaus ja se kuinka eri tavoin maailmaa voi nähdä.

  2. Hei!

    Ei ollut minusta mitenkään mauton kommentti. Tuo kohtaushan on yksi elokuvallisista ylilyönneistä, jotka mielestäni kuuluvat trillerigenreen, ja koska tavoitteeni oli luoda trillerimäisyys, ripottelin niitä kosolti. Toinen korostetun trillerimäinen kohtaus on lopun takaa-ajo aikaa vastaan, noin kielen ja rakenteen lisäksi. Täytyy myöntää, että näitä kohtauksia oli yllättävän hauska kirjoittaa.

    Kieli on tietoinen rikos. Pyrin kuitenkin siihen, että tapahtumien seuraamista ei haittaa, vaikka käsitteitä ei tuntisikaan. Asioita tuntevalle niissä on ehkä kiinnostavia juttuja, ja finanssislangiin perehtymätön voi lukea slangin tunnelmaa luovana mattona. Näin toivon. En itse koe, että tietty ulkopuolisuuden vaikutelma, joka tulee vaikkapa jonkin arvostelun yhteydessä mainittua Amerikan Psykoa lukiessa, olisi haitaksi. Sehän tavallaan positioi (”minä en ole nuo”), vaikka toisaalta saakin kysymään (”missä määrin minä sittenkin olen nuo?”).

  3. Saku Kasper sanoo:

    Kiitos vastauksesta.

    Kiinnostavaa tuo ”tunnelmaa luova matto”. Alaa tuntemattomalle se tunnelma oli juuri kylmä, kalsa ja kolea. Huomasin suorastaan vaivautuvani joutuessani niin outoon maailmaan. Jossain historiallisessa romaania luova matto on sitä, että tulee imaistuksi siihen ympäristöön. Se oikein kannattelee ja pitää otteessaan. Nyt rahapuhe vain hylki minua köyhää 🙂 Melkein huomasin jo ajattelevani että kun en pidä tästä puheenparresta, en kyllä pidä tästä romaanistakaan, mutta tämä harha meni pian ohi. Niin, epäilemättä historiasta näppyjä saava taas kokee vastaavan vierauden seikkailtaessa menneessä maailmassa.

    Ja totta. Vahvasti tuli tunne, ettei ole tuollainen kuin nuo. Ja kuitenkin, toisissa asioissa sitä pelaa ja toimii varmasti ihan samoilla periaatteilla kuin pitämänsä pahikset.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s