Vain yksi taideteos

Taiteilijat tekevät liikaa töitä, siis teoksia. Tämän on huomannut Hesarin kulttuuritoimittaja Juhani Karila (HS 16.6.2012) luettuaan huonon Carlos Ruiz Zafónin, nähtyään ilmeisen ”paskan” Tarantinon ja katseltuaan kaiketi enintään keskinkertaista Picassoa. Saman havainnon lienee tehnyt varsin moni: Kaikki taideteokset eivät ole klassikoita. Itse asiassa hyvin harvat ovat.

Karila esittää Hesarin kolumnissaan ajatusharjoituksen: ”Niin kuin jokaisella on yksi elämä, pitäisi jokaisen saa­da julkaista vain yksi taideteos.”

Karilan yksioikoinen päätelmä on, että silloin teos olisi parempi, jopa klassikko.

”Avignonin naiset on hieno, Guernica hienompi. Jos Picasso olisi näyttänyt yleisölle vain toisen ja harjoitellut kaikilla muilla tauluillaan kaksioiden tilaratkaisu­ja, meillä olisi Madridin Museo Reina Sofian seinällä sellainen modernin taiteen madonreikä, että Mona Lisa jäisi kakkoseksi.”

Karila ei ole aivan väärässä. Vain suurimmalta osin.

***

Taiteellisesta luomisesta osaan puhua vain omien kokemusteni kautta, mutta uskon, että ne ovat jossain määrin yleistettäviä.

Karila on aivan oikeassa paitsi lähtöhavainnossaan myös siinä, että aika luultavasti tekee taideteoksista parempia. Ainakin keskimäärin pitkällä aikavälillä, siis tilastollisessa tarkastelussa.

Vaikutus ei ole kuitenkaan yksioikoinen. Kiireentunne pakottaa suoraviivaistamaan, saa aivot tekemään rohkeita ratkaisuja. Tuoreesta muistista: Kolmikulma-romaanin parhaat editointipäivät olivat deadlinepäivä ja sitä edeltävä päivä. Määräaika pakottaa luovuuden toimimaan, enkä ainakaan minä osaa huijata itseäni leikkideadlineilla.

Joka tapauksessa on uskottavaa, että kolmessakymmenessä vuodessa syntyy parempi romaani kuin kolmessakymmenessä päivässä.

***

Jos kolmessakymmenessä vuodessa julkaisisi vain yhden kirjan, olisiko se klassikko?

Ei tietenkään.

Veikkaan, ettei kirja edes olisi ”parempi” kuin samassa ajassa julkaistun 10–30 kirjan tuotannon ”paras” teos.

Kolmenkymmenen vuoden keskittyminen yhteen teokseen voisi tehdä siitä täydellisemmän, jos taiteilijat olisivat koneita. Koneet voidaan laittaa väsymättömästi hiomaa aina vain ”paremmaksi” ja ”paremmaksi”. Taiteilijat ovat kuitenkin ihmisiä, jotka katsovat maailmaa ja innostuvat siitä. He katsovat asioita eri kulmista, keskittyvät täysin voimin teokseensa, päästävät sen käsistään ja säntäävät kohti seuraavaa.

***

Karila argumentoi, että taiteilijat tekevät teoksiaan samalla tavoin. ”Teokset eivät kestä toistoa.” (Tässä hän käyttää esimerkkinä Paulo Coelhoa, jonka kielen ja kerronnan kestävyydestä olen selailujeni perusteella aivan samaa mieltä.)

Onko Juhani Karilan tai kenenkään muunkaan pakko lukea kaikki Coelhon teokset? Eikö hän voisi lukea vain parhaan?

Taiteilija itse tuskin tietää, mikä hänen töistään on ”kaikkein paras”. Jos hän kehittelisi vain yhtä taideteosta koko elämänsä, ehkä hän tietämättömyyttään olisikin sellaisen työn parissa, joka olisikin vasta hänen toiseksi parhaansa.

Kuulijat ovat kiistelleet viimeiset melkein viisikymmentä vuotta, mikä Beatlesin kappale on kaikkein suurin, hienoin, komein. Thomasmannisteissa on Buddenbrookien ja Taikavuoren kannattajia. Ainakin minä ja käsittääkseni myös Pekka Tarkka olemme sitä mieltä, että Jari Tervon historiallinen trilogia Myyrä–Ohrana–Troikka ei ole hänen romaanituotantonsa huippua. Useampi kuitenkin taitaa olla toisella kannalla, luultavasti myös kirjailija itse.

Jos Juice Leskinen olisi levyttänyt vain Mustan auringon, me Rakkauden ammattilaisen tai Viidennentoista yön nimiin vannovat olisimme pitäneet häntä hieman keskitasoa mielenkiintoisempana muusikkona. Ja jos Leskinen olisi valinnut toisin, Mustan auringon fanit eivät olisi koskaan kuulleet mielestään parasta Juicea. Tai pahimmillaan kaikki olisimme saaneet jonkin esteettisen sekasikiön, joka fuusioi Napoleonin mopon ja Syksyn sävelen.

***

Karila ajattelee, että taiteessa ei kannata etsiä uutta vaan tyytyä siihen, mitä osaa: Picasson ei olisi kannattanut käydä läpi eri kausia vaan suunnitella se aika kerrostaloja.

Eikö Picassolle jäänyt mitään käteen siitä, että hän siirtyi sinisen kauden jälkeen vaaleanpunaiseen? Eikö se näy millään tavalla hänen myöhemmissä teoksissaan?

Taiteilija luonnostaan kokeilee erilaisia ilmaisutapoja ja pyrkii hahmottamaan taidetta eri aikoina eri tavoin. Estetiikka vaihtelee, ideaalit muuttuvat. Pidän erikoisena, että Karila on valinnut esimerkikseen juuri Picasson, joka on esteettisessä etsinnässään taiteilijan karikatyyri.

Olisiko Picassolle pitänyt mennä sanomaan: Rauhoitu, hyvä mies, ei ihminen ole sininen vaan laatikko. Kyllä sinä sen vielä oivallat.

Voi olla, ettei olisi oivaltanut.

***

Romaani on paitsi taideteos ja osa tuotantoa myös taitojen kehittämistä. Esteettisiä ajatuksia täytyy päästä kokeilemaan tosissaan, ei vain leikisti. Vain silloin, kun taiteilija tekee työtä parhaaseensa pyrkien, hän panee itsensä koetukselle. Silloin testataan estetiikan, ajatusten, kerronnan – lisää sanoja saa keksiä – rajat tositoimissa.

Ei juoksijalle sanota: juokse elämässäsi vain yksi kilpailu, ja jumankauta juoksetkin silloin kovaa!

Julkaistavaksi tarkoitettu teos on samaa kuin kilpailu juoksijalle. Se ei ole vain kilpailuvauhtinen harjoitus vaan kisailua lappu rinnassa. Kilpailu ei kehitä ainoastaan fyysisiä vaan myös mentaalisia ominaisuuksia.

Juoksijalle sanotaan: nyt tarvitset pari kovaa kisaa alle, niin olet tosi iskussa olympialaisissa!

Kokenut kustannustoimittaja voi nähdä: muutaman kirjan jälkeen tältä tekijältä voi odottaa mitä tahansa. Hän ei tietenkään sano sitä kirjailijalle, koska muutenhan kirjailija ei yrittäisi tosissaan ennen kuin olisi tosikoitoksen aika.

Vain tosissaan tekemällä oman estetiikan saa pantua sellaiseen testiin, että sen kanssa joutuu käymään riittävän vakavia paineja. Jos vain harjoittelee, ei joudu tekemään riittävän vaikeita päätöksiä.

Jos Picasso olisi suunnitellut kaksioita, hän ei olisi ehkä koskaan saanut tarpeekseen vaaleanpunaisesta. Tekemättä olisivat jääneet niin Guernica kuin Avignonin naisetkin.

Mainokset
Kategoria(t): estetiikka, kirjoittaminen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s