Kriitikot ovat kirjoittaneet teoksistani muun muassa seuraavasti.
Ilta on julma (WSOY 2013)
Ilta on julmaa koskevat arvostelut löytyvät toistaiseksi vain kirjan omalta sivulta.
Kolmikulma (WSOY 2012)
”Hämäläisen nerokas kertojanote tuo hienosti esille talousmaailman pelisääntöjä, pelureita ja poliitikkoparkoja kurkkuaan myöten kapitalismin hetteiköissä. — Hämäläisen taloustrillerien takaa erottuu tendenssi havainnollistaa poliittisen typeryyden mahdollistamaa suuren luokan rahapeliä.” – Jari O. Hiltunen, Satakunnan Kansa 22.8.2012.
”Joukko Euroopan politiikan ja talouden vaikuttajia kokoontuu Helsinkiin sopimaan kuvitteellisen Hellenian valtion velkojen leikkaamisesta. Pelissä ovat isot rahat. Prosentit ovat miljardeja — Vauhtia riittää. Kidnappauksen lisäksi on muun muassa remuamista Helsingin yössä samoin kuin vauhdikkaita takaa-ajoja Liesjärvellä ja Keskuspuistossa.” – Juhana Rossi, Helsingin Sanomat 22.8.2012.
”Ensimmäisenä kotimaisena romaanina se avaa mekanismit kriisin ja sen ratkaisuyritysten taustalla niin, että minunkin kaltaiseni idiootti tajuaa, tai ainakin luulee tajuavansa, mistä on kysymys. — Kolmikulma on yhtäaikaa hauska ja jännittävä trilleri. Finanssipelureiden elämän absurdiudessa se kulkee samalla tasolla kuin David Cronenbergin filmatisointi Don DeLillon Cosmopoliksesta.” – Markus Määttänen, Aamulehti 25.8.2012.
”Kolmikulma onnistuu kiteyttämään erinomaisesti pankkikriisien ja liian vähäisesti säännellyn markkinatalouden perusasetelman: korkeat tuotot ovat yksityisiä mutta suuret vastuut hädän hetkellä yhteisiä. — Hämäläinen tarjoaa vasenta koukkua kivijalkapankkien rahastomyyjille jo kirjan alkupuoliskolla. Samat irvailut pätevät luonnollisesti myös kyseisiin rahasto-osuuksiin langenneille sijoittajille.” – meklari Jukka Oksaharju blogissaan 2.9.2012.
”Hämäläisellä on taito tarkastella ärsyttävän yksityiskohtaisesti pienintäkin asiaa ja räjäyttää se sitten taivaalle valtavan kokoisena ajatusmeteoriittina. Asiat punoutuvat salakavalasti yhteen, kaikki vaikuttaa kaikkeen. — Kolmikulma on helppo tuomita moniulotteisuudessaan vaikeaksi teokseksi. Teokseen sopii Warren Buffettin oikean käden Charlie Mungerin letkautus, joka koski hänen omaa kirjaansa: ’Osta kirja ja lue se. Jos koet sen liian vaikeaksi, älä murehdi. Voit aina lahjoittaa kirjan itseäsi fiksummalle.'” – Petre Pomell Valistunut sijoittaja -blogissaan 6.9.2012.
”Hämäläinen väläyttelee pitkin kirjaa finanssimaailman kiemuroita ja perusperiaatteita, jotka kiteytyvät päähenkilön ajatukseen: Omaa fyrkkaansa ei sössi kukaan. Pelata voi ja pitää, mutta asiakkaiden tai veronmaksajien rahoilla. — Samoin kuin Hämäläisen edellinen romaani, varainhoitotalon vaiheita kuvaava Erottaja, tämäkin on luettava loppuun. Yhdeltä istumalta.” – Emilia Kullas, Talouselämä 7.9.2012.
”Polttavan ajankohtaisesta aiheesta syntyy kutkuttava trilleri. — Karo Hämäläinen kirjoittaa sukuvasti ja ymmärrettävästi vaikeasta aiheesta.” – Matti Komulainen, Turun Sanomat 26.9.2012.
”Olen Kreikan rahoituskriisiä seuratessani miettinytkin, että aiheesta löytyisi aineksia niin trilleriin, tragediaan kuin farssiinkin, ja ilahduin huomatessani että Karo Hämäläinen oli tarttunut aiheeseen. Lopputulos onkin vallan mainio, on kuin Ilkka Remes tapaisi Tuomas Vimman kansainvälisen rahoitusyhtiön lasin ja teräksen täytteisessä toimistossa. Tätä lisää!” – Norkku kirjablogissaan Nenä kirjassa 4.10.2012.
”Kokonaisuus alkoi kuplia ikään kuin hyllyvällä suolla, koskaan ei tiennyt milloin minkäkin henkilön pohja pettää.” – Ritva Sorvali Kouvolan Dekkaripäivien Ritvan dekkarinurkassa 14.10.2012.
”Vauhdikas, jännittävä ja ajankohtainen” – Jarmo Uusi-Rintakoski, Kodin Pellervo 10/2012.
”Kokonaiskesto on 12 tuntia 45 minuuttia. Suurin osa kuuntelemastani ajasta kului finanssijargoniin, englanninkielisiä termejä ja osin sensuroituja **ttu-sanoja vilisevään selittelyyn maailman rahavirtojen kulusta. Hohhoijaa. En jaksanut seurata, ja hyvä, etten nukahtanut rattiin.” – Kirsi kirjanurkassaan Kolmikulma-äänikirjasta 1.11.2012.
Hurraa Helsinki! Ikioma kaupunki (Tammi 2012)
Kuvittanut Salla Savolainen
”Hurraa Helsinki! on hyväntuulinen ja viehättävä; jotkut tekstit ponnahtavat veikeästi irti itse tarinasta.” – Noora Valkonen kirjablogissaan Nora Exlibris 16.1.2012
”Muotoilu on myös perheen pienimpien juttu, osoittaa designpääkaupunkivuotta juhlistava lastenkirja. — Iloinen kuvitus ja hauskasti etenevä tarina viihdyttävät aikuistakin.” – Meri Liukkonen, Vartti 8.2.2012.
”Kiitos kirjasta, kirjailija Karo ja kuvittaja Salla! Olette luoneet mainion opaskirjan, jota lapset ja aikuiset lukevat ja katselevat haltioituneina. — Tarinaan tulvii myös sellaista designia, jota ei ihan heti miellä muotoiluksi: äitiyspakkaukset, Jopot, Abloy-avaimet, leikkipaikkavälineet, pärekorit, villasukat, bussikatokset, leivokset, laivat, kirpputorit. — Tähtiä: 5” – Tarja Västilä, Yhteishyvä 28.2.2012.
”Billed as a children’s book, Hooray for Helsinki! will likely appeal to older children and adults looking for an attractive and educational souvenir with a mini-summary of Finnish design history highlights. — With Savolainen’s fabulously lively illustrations, the story is complemented by fact-filled textboxes about design icons –” – Katja Pantzar, Blue Wings 2/2012.
”Koskaan ei ole liian aikaista aloittaa tutustumista hyvään muotoiluun. Hurraa Helsinki! Ikioma kaupunki (Tammi) on suomalaista designia esittelevä lastenkirja, jonka parissa aikuinenkin viihtyy.” – Sanna Eskelinen, Eeva 2/2012.
”– Kuvakirja ilahduttaa kaiken ikäisiä lukijoita humoristisilla kuvilla ja teksteillä. — Kuvista voi bongata monta tuttua suunnittelijaa tai hauskaa ilmiötä kuten cityhuuhkaja Bubin.” – TV-K, Koti ja keittiö 3/2012.
”Muotoilua ei jätetä ylimalkaisten heittojen varaan, vaan runsaissa tietolaatikoissa tosiaan esitellään taiteilijoita ja heidän töitään. — Komea arkkitehtuuri ja kaupungin ilot sointuvat yllättävän hyvin yksiin esinekulttuurin kanssa. Tekijäparin yhteistyö kertoo myös siitä, että kaikenlainen esteettisyys on tullut merkittäväksi osaksi lastenkirjallisuutta.” – Ismo Loivamaa, Lapsen Maailma 3/2012.
”5-vuotias luki tämän jo ja oppi samalla uuden sanan: design. (Kesti hetken tajuta, kun tyyppi kyseli ensin, mitä besigni tarkoittaa.) Vähän luulen, että tämä kirja on hankittava omaksi.” – Ninja Hattaraa-blogissaan 6.3.2012.
”Tämän hetken lastenkirjallisuuden yksi helmistä on meillä ollut Hurraa Helsinki! Ikioma kaupunki — Se kertoo tarinan perheestä, joka tekee retken Arabiasta Hietalahden kirpputorille kutosen ratikalla. Tekstiä on todella vähän, mutta se on kekseliästä ja hauskaa. — Kerrassaan loistava teos! — Tähtiä: *****” – Viivi Handolin Värikäs päivä -lastenkirjablogissaan 8.3.2012.
”One of the pearls in children’s literature at the moment in our family has been the Hooray for Helsinki! Our very own city — As the book is now published in both Finnish and English, I can warmly recommend it to everyone regardless of age and language! — What a great book!” – Viivi Handolin in her blog Värikäs päivä 8.3.2012.
”Lapsille ja perheille suunnattu Hurraa Helsinki! on informatiivinen kuvakirja Helsingistä ja suomalaisesta muotoilusta. — Kansainvälinen versio voi olla hyvä lahjavinkki ulkomaiselle tuttavaperheelle, jos haluaa esitellä Suomea rennon tyylikkäästi.” – Tero Hautamäki, Ilkka 8.3.2012.
”Voisin kuvitella, että kirja palvelee hyvin niitä, jotka haluavat tehdä stadissa jotain muutakin kuin käydä Lintsillä tai Korkeasaaressa – niitä tässä kirjassa ei esitelläkään. ” – Mari A:n kirjablogi 10.3.2012.
”Hurraa Helsinki! -kirjassa seikkaillaan tutussa Helsingissä, törmätään muotoilijoihin, arkkitehtuuriin ja pelataan designpeliä. 7-vuotiaamme tykkäsi kirjasta tosissaan, piirrokset ja tarina ovat kivoja ja itsekin opiskelin infolaatikoista arkkitehtejä ja esineiden muotoilutaustoja.” – Maire Divaani-lehden Kettukarkki-blogissaan 11.3.2012.
”Hurraa Helsinki on laadukas kuvakirja, jossa on myös paljon mielenkiintoista informaatiota aikuisellekin.” – Nuppu Nuputtelua-blogissaan 29.3.2012.
”Hurraa Helsinki! ei nimestään huolimatta hurraa Helsingille vaan suomalaiselle muotoilulle. — Rivien välissä ja tietolaatikoissa on paljon asiaa, mutta designia ja Helsingin vuotta maailman muotoilun pääkaupunkina käsitellään mukavan rennolla otteella.” – Hollolan kirjaston K-18-kirjavinkit 2.4.2012.
”Helsinki-kiertoajelun ohessa tarkennetaan katsetta eritoten siihen, miten muotoilu näkyy ihmisten jokapäiväisessä arjessa. Yki Nummen Lokki-valaisin, Tapio Wirkkalan Kantarelli-maljakko ja Maija Isolan Unikko-kuosi tuntuvat itsestään selvästi designilta, mutta muotoilua ovat yhtä lailla myös Abloy-lukko ja Jopo – polkupyörä. Hyvä hoksata sekin, että jopa liikennettä ja joukkoliikennevälineitä, kuten raitiovaunuja, täytyy jonkun suunnitella.” – Marjo Jääskä, Demari 10.4.2012.
”Hurraa Helsinki! Ikioma kaupunki on hurmaava opas sekä Helsinkiin että muotoiluun.” – Minna Petäinen, Taloustaito 6/2012.
”Karo Hämäläinen ja Salla Savolainen ovat onnistuneet tekemään vaikeasta aiheesta kiinnostavan ja houkuttelevan näköisen lasten kuvakirjan, jossa on tiedon lisäksi seikkailun makua. Kirjaa on aikuisenkin mukava selata ja samalla päivittää tietojaan.” – Raili Kettunen, Kotimaa 34/2012.
Erottaja (WSOY 2011)
”Jos olet kiinnostunut ison rahan liikkeistä ja ihmiskohtaloista sijoitusrahastojen varjoisalla puolella, voisit tuskin käyttää iltaasi paremmin. — Hämäläisen uusin on hyytävän realistinen finanssijännäri. Tarinaa lukee kuin todellisuutta, minkä kirjoittaja voi ottaa kehuna. –Harvoin saa lukea näin ajankohtaista ja todenmakuista jännäritulokasta. Erottajaa voi nimittää yhdeksi yhä jatkuvan talouskriisin maamerkeistä.” – Matti Posio, Aamulehti 10.8.2011
”Tunnelma on kuin savannilla, jossa pedot ja raadonsyöjät kyttäävät saalista ja toisiaan — Tässä piilee Hämäläisen kirjan viehätys. Kielteinen ihmisyys herättää lukijan mielenkiinnon. Lukija haluaa tietää, kuinka henkilöiden käy. Kirja on pakko lukea loppuun. Jos trilleri on pakko lukea loppuun, silloin sen kirjoittaja on onnistunut työssään. Hämäläinen on.” – Juhana Rossi, Helsingin Sanomat 16.8.2011
”Se on yksi vuoden kiinnostavimmista kirjoista!” – Seppo Puttonen Ykkösaamussa 18.8.2011
”Arvopaperin toimituspäällikkö, kirjailija Karo Hämäläinen on kirjoittanut isänmurhaa lähentelevän teoksen.” – Henrik Muukkonen, Talouselämä 19.8.2011
”Jo lajityypin innoittaja Tom Wolfe (Turhuuksien rovio, 1987/1989) iskosti alalle itsetyytyväisen moralismin, jankkaavan kielen, kulmikkaat henkilöhahmot ja luksustavaroiden loputtomat luettelot. — Toisin kuin Wolfe, Hämäläinen kuvaa myös liiketoimia eikä vain pörssirikkaiden elämäntapaa. — Esiin nousee vaikeasti selitettävä pelaamisen ja voittamisen nautinto, pätemisen tunne tai kauneimmin itsensä toteuttaminen.” – Juhani Ruotsalo, Uutispäivä Demari 24.8.2011
”Tuhdin teoksen juoni pitää otteessaan loppuun asti. Takaa-ajojen ja tulitaistelujen sijaan trillerin jännitystä luovat sijoitusriskit, talousrikokset, yrityskauppaneuvottelut ja valtapelit. — Tarkasti rakennetusta ja uskottavasta romaanista tekee poikkeuksellisen juonen rinnalla kulkeva analyysi. — Pankki- ja rahoitussektorin kulissientakaisesta todellisuudesta kertova romaani puhuttelee jokaista pankkitilin haltijaa. On ihme, jollei vauhdikkaasta tarinasta tehdä kotimaista tv-sarjaa tai elokuvaa.” – Joni Pyysalo, Suomen Kuvalehti 26.8.2011
”Ensimmäinen aiheensa tunteva ja ymmärtävä rahoitusmaailman kuvaus, kuin uuden vuosituhannen Turhuuksien rovio maustettuna Ilkka Remeksen jännärijuonella.” – Tommi Aitio, Kauppalehti Optio 1.9.2011
”Hämäläinen tuntee aiheensa ja osaa kirjoittaa vetävästi. Euroopan ja koko maailman velkakriisi antaa Erottajalle pelottavan ajankohtaiset kulissit. Kirja auttaa kurkistamaan pääomamarkkinoita pyörittävien sielunelämään.” – Kari Huoviala Järjestyksenpitäjä-palstallaan Aamulehdessä 3.9.2011
”Finanssitrilleri on osuva määre teokselle, jonka kaikkien toimijoiden vaikuttimena on raha ja sen tekeminen, ei välttämättä hankkiminen.” – Juha Seppälä kolumnissaan Aamulehdessä 4.9.2011
”Mielenkiintoinen kurkistus vähän erilaiseen maailmaan kuin se, mistä usein tulee luettua. — Alan ymmärtää jo paremmin sitä, miksi maailmantalous on kriisissä.” – Nenä kirjassa -kirjablogi 4.9.2011
”Erottajassa toteutuu mainiosti erään toimialan asiantunteva kuvaaminen ilman, että asiantuntemus tuntuu päälleliimatulta opettavaisuudelta. Subprime-kriisi, islantilaispankkien dominopelimäinen romahdus, sijoittamisen aakkoset tulevat käydyksi läpi. Lukijana huomaa senkin, että välillä tapahtumat tuntuvat kovin todellisuuspohjaisilta, välillä taas siltä että kirjailija nauttii kun saa irrotella mielikuvituksensa voimin – mutta merkillistä on, että vaikeaksi menee sanoa, milloin kuvaukset ovat lähimpänä todellisuutta ja milloin kauimpana siitä.” – Salla Brunou Sallan lukupäiväkirja -kirjablogissaan 11.9.2011
”Etkö ole ikinä lukenut taloussivujen pörssikursseja? Koetko ettet tajua taloutta tai viime vuosien finanssikriisin syitä? Ei hätää. Karo Hämäläisen finanssitrilleri Erottaja on pätevää luettavaa myös sinulle. Ja luettuasi voit olla hitusen valaistuneempi. — Karo Hämäläinen on kuitenkin avannut oven uudelle lajityypille. Nimitys finanssitrilleri tulee tässä tapauksessa ottaa kirjaimellisesti. Henkirikoksia kaipaavat joutuvat nimittäin pettymään Hämäläisen romaanin suhteen. Erottajassa rikosten syynä ja materiaalina on: raha, raha ja raha.” – Terhi Hannula, Turun Sanomat 13.9.2011
”Yllättäviä juonenkäänteitä tulee vastaan säännöllisin väliajoin.” – Jari Olavi Hiltunen, Satakunnan Kansa 14.9.2011
”Nerokas taloustrilleri havainnollistaa vuosien myötä kertynyttä kirjailijantaitoa. Pitkäaikaisena talousjournalistina ja Arvopaperi-lehden toimituspäällikkönä Hämäläinen tuntee kuvaamansa miljöön koukeroineen kuin omat taskunsa.” – Jari Olavi Hiltunen, Opettaja 23.9.2011
”Karo Hämäläisen varainhoitotaloon sijoittuva jännäri maistuu tuoreelta. Tapahtumaympäristö ei ole ennen kokematon, mutta juuri nykyinen ajankohta saa lukijan kiinnostumaan tavallista perusteellisemmin omahyväisten rahastonpyörittäjien nippelihommista. Sitä paitsi Hämäläinen on toimittaja eikä lukijaa kielellisillä keikaroinneilla ikävystyttävä taidekirjailija.” – Pekka Alarotu, Maaseudun Tulevaisuus 26.9.2011
”Erottaja annostelee taitavasti kutkuttavaa ennalta-arvattavuutta ja yllätystä. Mielenkiinto herätetään nopeasti, ja sitä ruokitaan hyvin valituilla cliffhangereilla, joihin luvut päättyvät. — Erottaja onkin tragedia termin aristotelisessa merkityksessä, ja hyvässä tragediassa tärkeintä on toiminnasta syntyvä koukuttava juoni. Sellaisen Hämäläinen punoo komeasti.” – Tuomas Juntunen, Parnasso 5/2011.
”Alkuverryttelyn jälkeen Erottaja imaisee mukaansa kuin konsanaan Dan Brownin Da Vinci -koodi. Teos on täysiverinen dekkari, mutta myös terävä kuvaus finanssimaailman luisumisesta syksyn 2008 kriisiin.” – Mikko Metsämäki, Kauppalehti 6.10.2011.
”Joka tapauksessa syksyn merkkiteos, koska avaa uutta uraa ja aihetta kertomataiteelle. Finlandia-ehdokas ehdottomasti. (Tietysti pinttyneiden kirjallisuusihmisten on helppo ohittaa tämäkin viihteenä.)” – Panu Rajala päiväkirjassaan 7.10.2011.
”Erinomaista valaistusta pankkiiriliikkeiden pimeään varjopuoleen saa tänä syksynä kirjailija Karo Hämäläisen paksusta Erottaja-romaanista, jossa kuvatut tapahtumat pohjaavat parin-kolmen vuoden takaisiin aikoihin, jolloin islantilaiset yrittivät ostaa velkarahalla myös palan Suomea.” – Savon Sanomien pääkirjoitus 13.10.2011.
”Kirjasyksyn yhteiskunnallisista romaaneista kiinnostavin on Karo Hämäläisen Erottaja, talousjännäri. Arvopaperi-lehden toimituspäällikkö tietää mistä kirjoittaa. Jännitys pysyy yllä ilman yhtään ruumista.” – Jarmo Uusi-Rintakoski, Kodin Pellervo 13.10.2011.
”Karo Hämäläisen rahamarkkinoiden maailmaan sijoittuva jännitysromaani Erottaja on viihdyttävä ja opettavainen teos. Konstailemattoman lauseen taitajana Hämäläinen rakentaa tarkkojen teonkuvausten kautta kylmien numeroiden maailmasta värikkään kertomuksen.” – Anssi Lehtimäki, Pohjalainen 23.10.2011
”Hämäläinen on taitavaksi ja monipuoliseksi tiedetty sanan käyttäjä. Uusin kirja on finanssitrilleri, eli Arvopaperi-lehden toimituspäällikkö kirjoittaa maailmasta, jonka hän tuntee. — Tälle kannattaisi tehdä jatkoa, ei pelkästään sen takia, että jotain jää henkilöiden osalta auki, vaan siksi, että Hämäläisellä on vielä varmasti paljon enemmän sanottavaa kuin monella entisellä poliisilla dekkaristina.” – Mikko Kontti, Länsi-Savo 24.10.2011
”Kun kirja tärähtää elektronisen laitteen näytölle, se on aina yhtä ohut tai paksu, kevyt tai painava. Sain esimerkiksi Karo Hämäläisen Erottaja-kirjan sähköisesti jo loppukesästä, enkä edes vilkaissut sivumäärää ja hups!, yhtäkkiä olin lukenut sitä jo puoliväliin tarinan tempaistua minut totaalisesti mukaansa.” – Jenni Pääskysaari Sivullinen-blogissaan 25.10.2011.
”Juonen juurakko koukuttaa. Kirjaa ei malttaisi käsistään laskea.” – Leea Ollikainen, MTV3, 28.10.2011
”Trillerinä Erottaja etenee koukuttavalla vauhdilla juonenkäänteestä toiseen. Kirjan kuvaama sijoitusmaailma avautuu mielenkiintoisella tavalla sijoitusasioita seuraavalle, mutta helppolukuisena, soljuvatekstisenä on helppolukuista meille kaikille.” – Mikael Tuisku, Tyrvään Sanomat 1.11.2011.
”Jes! Ajankohtainen aihe, jota haluaisi ymmärtää paremmin. Mutta kuitenkin viihdyttävä jännäri ja mikä parasta: ilman, että pitää listiä puolet henkilöistä.” – Janne Rantanen, Uusi Rauma 5.11.2011.
”Karo Hämäläisen Erottaja on hykerryttävä trilleri finanssimaailman mädännäisyydestä. — Tarina pysyy kasassa loppuun asti. Epilogikaan ei kuraa kirjaa kuten niin usein jännityskirjoissa valitettavasti tapahtuu. Kirja on samalla katsaus taloushistoriaan ja sosiaalihistoriallinen kurkistus tietyn aikakauden tiettyyn sosioekonomiseen lokeroon. — Loistavaa tekstiä, jota luki nautinnolla.” – Joonas Sillanpää, Kirjahylly-blogi 6.11.2011.
”Kyttäily, itsekkyys taktikointi ja rahan kiilto silmissä eivät välttämättä tarkoita pyrkyä rikastua vaan onnistua rahantekopelissä. Pelistä syntyy trilleri. — Suomessa on ilmestynyt hyvin vähän talouselämästä kertovia romaaneja. Tästä puhuttiin kirjailija Ilkka Remeksen kanssa muutama vuosi sitten Brysselissä. Hän ehdotti, että kirjoittaisin sellaisen. Karo Hämäläinen teki sen ja onnistui.” – Helinä Hirvikorpi, Yrittäjä 4/2011.
”Erottaja on erinomainen suomalaiseen pörssimaailmaan sijoitettu finanssitrilleri.” – Ritva Sorvali Kouvolan Dekkaripäivien Ritvan dekkarinurkassa 16.11.2011.
”Rahamaailman sisäpiireissä taitavasti liikkuva trilleri huijaukseksi muuttuneesta rahanteosta, jonka seurauksena koko maailmantalous on sekaisin.” – Savonia-palkintolautakunta ehdokasperusteluissaan 18.11.2011.
”Hämäläinen on noussut kertaheitolla suomalaisen jännityskirjailijoiden kirkkaimpaan kärkeen.” – Matti Järvinen Pasilan kirjastosta Helsingin kaupunginkirjaston 12 osumaa -verkkosivuilla 20.11.2011.
”Hämäläinen tuntee aiheensa. Hän kirjoittaa syksyn 2008 yleismaailmallisesta finanssimarkkinoiden kriisistä tunti tunnilta eteenpäin kihelmöivän trillerin, yhden viikon kujanjuoksun.” – Helena Miettinen, Savon Sanomat 29.11.2011.
”Karo Hämäläisen finanssitrilleriä Erottaja voidaan pitää ehdottomasti eräänä kuluvan kirjasyksyn läpimurtona. — Erottaja on hänelle hyvä aluevaltaus, suvereeni purjehdus kirjailijalle itselleenkin uuteen genreen.” – Markku Kaskela KirjaIN-lehdessä 2/2011.
”Ihan hemmetin hyvä kirja kaikin puolin. Eläväistä kieltä, juoni toimii ja sitä on monista tapahtumapaikoista ja henkilöhahmoista huolimatta helppo seurata mutta ennen kaikkea kirja kuvaa todella hyvin tuota syksyn 2008 finanssikriisiä, rahoitusalaa ja alalla työskenteleviä.” – Onnenkeksejä-blogi 18.12.2011.
”Karo Hämäläisen Erottaja on ajatuksia herättävä romaani. Teos on lukukokemuksena vaikeasti tulkittava, vaikka trillerimäinen tarina tempaa lukijan mukaansa. — Lukijan käteen jää kuitenkin ainoastaan päähenkilöiden ahneesta ja katalasta luonteensa syntyvä voimattomuuden tunne. Tässä lienee Erottajan merkittävin, lisäkysymyksiä herättävä sanoma.” – Markus Ylimaa blogissaan 27.12.2011.
”Erottaja on vetävä kuvaus siitä, miten rahan henki leijuu asfaltin yllä. — Tätä voi lukea ihan vain trillerinäkin. Mahdollisesti kannattaakin. Jos pysähdyn miettimään kirjan henkilöiden arvomaailmoja, tulee paha olo. — Ärhäkkä ja nopeatempoinen kirja, vahva ja hyvä trilleri.” – Booksy lukupäiväkirjassaan Booking it some more 27.12.2011.
”Tartuin Karo Hämäläisen taloustrilleriin, kun kaipasin varmaa lukemista, jonka koukutus- ja viihdearvo olisi taattu. — Isänmurhan voi tehdä viihdekirjallakin, kunhan tietää, mistä puhuu.” – Jenni S. Koko lailla kirjallisesti -blogissaan 8.1.2012.
”Toiminnallisissa kohtauksissa Hämäläinen vie tarinaa kuten kuka tahansa jännityskirjailija. — Mielenkiintoisinta kirjassa on kuitenkin finanssimaailman kuvaukset ja päähenkilöiden pohdinnat luottobisneksen lainalaisuuksista. — Tämän jälkeen on vaikea mennä kuuntelemaan, kun sijoitusneuvoja luettelee erilaisten rahastojen keskimääräisiä tuottoprosentteja.” – Matti Tieaho Erottaja-äänikirjasta, Kymen Sanomat 14.1.2012.
”Karo Hämäläinen kuvailee rahan ohjailua kiinnostavasti ja jännittävästi.” – Lapin Kansa 26.1.2012.
”Yhtä jännittävä kuin Remeksen trillerit ja yhtä opettavainen kuin keskiverto sijoitusopas. Se on Karo Hämäläisen mestarillinen jännitysromaani Erottaja. — Hämäläinen kertoo ne alastomat lainalaisuudet, joiden ympärillä varainhoitobisnes pyörii. Ne, joita alaa tuntematon ei hoksaisi, ja joita alalla työskentelevä ei ilkeäisi kertoa.” – Henri Elo blogissaan Kauppalehdessä 13.2.2012.
”Tarina pitää otteessaan riihikuivalla rukkasella. Ei tarvita mafiaa ja ruumiita, riittää raha, ahneus ja kylmä juonittelu. — Valmius nousta kansainväliseksi hitiksi, missä käännösoikeuksien penääjät?” – Minttu Hapuli Kirjailijalta kajahtaa! -blogissaan 1.3.2012.
”Rohkenen suositella, jos jännitys saattaa mielestäsi löytyä vaikkapa Sampo-osakkeen kurssikehityksen seuraamisesta eikä ruumiiden määrästä.” – Kirjojen takana -kirjablogi.
”Fiktiivisen kirjallisuuden yksi tehtävä on herättää ajatuksia. Tässä Hämäläinen onnistuu erinomaisesti. Yhteiskunnallisessa ajattelussa mielikuvituksen kautta yhteydet todellisuuteen avautuvat varsin helposti.” – Alpo Jokinen, Pirkanmaan Päivä 15.4.2012.
Urho Kekkonen (Tammi 2005)
”Historian- ja elämäkertatutkimuksen parodia toimii oivallisesti. Esitys on dokumentoitu huolellisesti laaditulla viitteistöllä tutkimus- ja arkistolähteisiin. Liioittelu ja toisto ovat komiikan korvaamattomat keinot aikakaudesta ja lajista riippumatta. Hämäläinen hallitsee ne. ’Urho Kekkonen’ ja hänen tutkijansa eivät romaanin jälkeen ole enää ihan entisellään.” – Pertti Lassila, Helsingin Sanomat
Kun alle kolmekymppinen kirjoittaja lähtee hakemaan heijastuskulmia Kekkosen kaljusta, lopputuloksen pitää olla joko hyvä, huumoripitoinen tai vähintään yllättävä. Hämäläisen UKK on niitä kaikkia. Se on myös paisutteleva muttei ylipitkä, mielikuvituksellinen muttei lapsellinen ja ennen kaikkea hyvin kirjoitettu.” – Juha Pekka Mikola, Satakunnan Kansa
”Hämäläisen teos on hurjinta, mitä Kekkosesta on kirjoitettu.” – Seppo Roth, Sunnuntaisuomalainen
”Hämäläinen kirjoittaa pelottomasti, hännystelemättä ja kalastelematta suurta suomalaista romaania tai taiteellisuutta. Riemastuttavan ennakkoluuloton ja kummallinen Urho Kekkonen on yksi kiinnostavimmista 2000-luvulla ilmestyneistä kotimaisista romaaneista.” – Joni Pyysalo, Suomen Kuvalehti
”Urho Kekkonen -romaaniin löytyy kosolti vertailukohtia nykykirjailijoidemme tuotannosta, mutta näin omaleimaiseen lähihistorian uudelleenkirjoitukseen en ole aiemmin törmännyt.” – Otto Lappalainen, Salon Seudun Sanomat
”Kaikkein pirullisinta tässä Karo Hämäläisen teoksessa on se, ettei tästä Neukkula-konsernista osaa sanoa, muistuttaako se enemmän vanhaa sosialismia vai tätä nykyistä markkinataloutta.” – Tapio Lahtinen, Hämeen Sanomat
”Taitavana sanankäyttäjänä Hämäläisen kieli on ihailtavan rikasta.” – Taloussanomat
”Suomettumisen ajan ja nyky-yhteiskunnan välinen kuilu ja molempien aikakausien naurettavimmat piirteet paljastuvatkin mainiosti, kun ne on väkisin selitetty osiksi yhden ihmisen elämänikäistä suunnitelmaa. –– Urho Kekkonen on –– ehdottoman hauska ja taitavasti kirjoitettu romaani. Jään kiinnostuneena odottamaan, mitä Hämäläinen seuraavaksi keksii.” – Tuomas Juntunen, Parnasso
”Maailman johtavien Kekkos-tutkijoiden Juhani Suomen ja Lasse Lehtisen ei kannata avata Hämäläisen sensaatiomaista teosta.” – Kansan Tahto
”Hämäläinen värittää Kekkosen persoonaa jopa enemmän kuin Huovinen Hitleriä: olivatko Beatlesin hitit todellisuudessa UKK:n käsialaa, johtuiko Kennedyn murha vain Ahti Karjalaisen kielitaidosta ja kuka oikastaan olikaan Gorbatshovin seuraaja?” – Ari Viuhko, Itä-Häme
Kuudes askel(Tammi 2004)
”Hämäläinen hallitsee sisäistyneesti tarinankerronnan mekaniikan, hän kirjoittaa sangen katu-uskottavaa dialogia ja kuvailee urbaaneja miljöitä sekä nuorta urbaania kokemusta sopivan intiimisti.” – Tommi Aitio, Helsingin Sanomat
”Hämäläisen kerronta rullaa. Hän ei ole kielellisillä irtiotoilla revittelevä lyyrikko vaan selkeää kerrontaa iskevä tarinantekijä. Tekstin äärelle ei tarvitse pysähtyä äimistelemään kielen ihmeellisyyttä, sitä lukee kuten tarinaa pitää.” – Jarkko Tontti, Parnasso
”Keskushenkilöiden arkiset pohdinnat ja elämän kiinnekohdat sivuavat toisiaan hienovaraisesti. Lukiessa aloin odottaa kokoavaa oivallusta, isompaa temaattista solmua. Sitä ei tietenkään tullut, koska romaani kuvaa asioiden sattumanvaraisuutta.” – Tarja Lipponen, Vihreä Lanka
”Kirjailijaa voisi piikitellä trendikkäästä aiheesta. Toisaalta, eiköhän meillä ole jo tarpeeksi kirjallisuutta perunapellon tuijottamisesta.” – Panu Räty, Anna
”Onnellisten loppujen sijasta kirja tarjoaa tilaisuuden päästä kurkistamaan ihmismieleen, siihen kuinka muutos ihmisessä tapahtuu ja mitä se edellyttää.” – Itä-Savo
”Salattua verkkoa ei paljastu, vaan maailma on vielä tylympi ja sattumanvaraisempi [kuin Juha Vakkurin romaanissa Paratiisitango]. Ehkä se onkin sanoma.” – Juhani Ruotsalo, Uutispäivä Demari
”Omassa lajissaan Hämäläinen pärjää kansainvälisestikin hyvin. Populaarikulttuurin jo äidinmaidosta imeneiden, uusavuttomien nuorten aikuisten pariutumisongelmista kirjoittavat muun muassa Nick Hornby ja Hanif Kureishi. Brittikollegat ovat viime vuosina hieman väsyneet ja siirtyneet sarjatuotantoon. Hämäläisellä on tallella kerronnan riemusekä inhimillinen koskettavuus.” – Jani Saxell, Kiiltomato.net
”Hämäläisen tyyli on irtonainen, kieli ilmeikäs. Äly liikuttelee tarinaa sivalluksenomaisesti, nopeus on kirjoittajaan sisäänrakennettu. Romaani rakentuu luku luvulta modernismin tyylin mukaisesti: ei näkyvää yhtenäistä tekijää, ei kokoavaa kantavuutta. Kirjaa voi silti kutsua romaaniksi. Kerronnallinen aines liittää sen erimerkkiset tekijän luontevasti yhteen.” – Matti Saurama, Ilta-Sanomat
”Karo Hämäläinen käyttää erisnimivyöryä havainnollistamaan teoriaa, jonka mukaan nykyihmisen identiteetti muovautuu kulutuskäyttäytymisen mukaan. Neljä kaimamiestä toteuttavat, tutkiskelevat, kritisoivatkin teoriaa kukin tahollaan. Kirjan henkilöt ovat lukijaa piilossa tavarakasan alla, ja se lienee ollut Hämäläisen tarkoitus: ihmisen tämänhetkinen tehtävä on olla kulutuskäyttäytyjä.” – Kaisa Neimala, Suomen Kuvalehti
”Kuudes askel on teknisenä suorituksena liki täysosuma.” – Marko Ikävalko, Savon Sanomat
”Teos on kielellisesti akrobaattinen leikkaus neljän eurooppalaisen nuoren miehen vaiheista joulukuusta tammikuuhun. –– Hämäläinen on parhaimmillaan rakentaessaan vastakohtaisuuksia. Ylevän ja arkipäiväisen kohtaaminen tihentää kerrontaa.” – Leena Kellosalo, Pohjalainen
”Kun maantieteellinen ja yhteiskunnallinen näkökulma on lavea ja kun näppäimistön ääressä häärii sujuvasorminen ammattimies, Kuudes askel -romaania lukee toisinaan kuin ahmien. Niin kirkas ja terävä sen piirtämä kuva on.” – Jussi Aurén, Satakunnan Kansa
Samuli-sarja (Tammi 2000–2010)
”Riemukas kielellinen ilottelu tuo suoraviivaisuutta kerrontaan, ja siinä Karo Hämäläinen jatkaa parhaiden lastenkirjojen traditiota. Esikoisteoksessaan myös kriitikkona toiminut kokenut toimittaja sykähdyttää paatuneenkin lukijan pehmeää puolta raikkaalla otteellaan.” – Taina Teerialho, Länsi-Suomi teoksesta Samuli, Helsingin herra
”Karo Hämäläisen esikoisromaanin poikamaiseen tajunnanvirtaan sekoittuu runsaiden iloisten kokemusten lisäksi lukuisia hämmennyksiä ja joitakin surun hetkiä. –– Hämäläinen paljastuu Samuli-teoksessa verbaaliakrobaatiksi, jonka tekstissä sanat eivät vanhene kliseiksi.” – Jari O. Hiltunen, Satakunnan Kansa teoksesta Samuli, Helsingin herra
”Kirjan kieli on positiivisella tavalla lapsenomaista mutta myös nokkelaa. Kirjassa on hienoja oivalluksia, niin sanallisesti kuin sisällöllisesti. Hämäläisen viljelemä huumori on ovelaa, eikä ihan heti avaudu lukijalle. Siitä löytyy nonsense-kirjallisuuden piirteitä.” – Marja Welin, Etelä-Suomen Sanomat teoksesta Samuli, Helsingin herra
”Kirjaa on mahdotonta suositella kenellekään. Näin väkisin väännettyä ja turhauttavaa tekstiä ei varmaankaan kovin moni lukutaitoinen viitsi lukea.” – Mikko Tapio, Kaleva teoksesta Samuli, Helsingin herra
”Samuli, presidentinpelastaja tuo paikoitellen mieleen Tuula Kallioniemen Reuhurinteen ala-asteesta kertovat kirjat. Parempaa suositusta ei humoristiselle lastenkirjalle juuri voi antaa. Hidaskin lukija palkitaan vähän väliä hillittömällä huumorilla, joka perustuu milloin sanaleikkeihin, milloin väärinkäsityksiin.” – Lotta Sonninen, Etelä-Saimaa teoksesta Samuli, presidentinpelastaja
”Iloinen ja sympaattinen poikakirja.” – Kristina Carlson, Suomen Kuvalehti teoksesta Samuli ja iskä–miesten kesken
Barrikadirakkaus (Tammi 2004)
”Barrikadirakkaus on herkkä tarina ensisilmäyksellä syttyvästä nuoresta lemmestä ja ennakkoluulojen murtamisen vaikeudesta. –– Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja suvaitsevaisuus nousevat pintaan keskeisinä teemoina. Barrikadirakkaus haastaa myös pohtimaan väkivallan oikeutusta. Romaanin arvomaailma ei ole lukkiutunut, vaan kiittelemättä tai tuomitsematta se antaa tilaa eri näkökulmille.” – Tiina Ahokas, Aamulehti
”Kertojan ääni muuttuu hetki hetkeltä: joskus se kiitää luetteloiden ja läähättäen asiasta, mieleenjohtumasta toiseen, joskus taas pökkii ja pistelee ja vaeltelee.” – Eila Jaatinen, Etelä-Suomen Sanomat
”Hämäläisen Barrikadirakkaus on nykypäivän Romeo ja Julia -tarina, jonka taustalla ovat mielenosoitus, eriarvoisuus ja eri arvot. –– Romaani on hyvin koskettava ja kiinnostava kuvaus kahdesta keskenään taistelevasta näkemyksestä.” – Laura Rissanen, Warkauden Lehti
”Karo Hämäläisen Barrikadirakkaus on kuin yksi pitkä lause. Päivänsäteen ja menninkäisen kohtaamista kehitellään kauan. Kahden täysin erilaisista elämänpiireistä tulevan nuoren maailmankuvat näyttävät ensivilkaisulta olevan kaukana toisistaan, mutta onko todella niin? Jännite kasvaa kasvamistaan loppua kohden, kunnes on kuin äärimmilleen viritetty jousi.” – Anna Heinilä, Turun Sanomat
”Hämäläinen kirjoittaa sujuvasti ja kiteyttää pienillä yksityiskohdilla nuoren naisen kipupisteitä ja itsensä etsintää. Romaanin ansioihin kuuluu myös nopeasti vaihtuvien tunnelmien kuvaaminen elävästi.” – Niina Miettinen, Parnasso
”Pitkästä aikaa kantaa ottava nuortenkirja, joka vetoaa reilusti älyyn ja herättelee toimimaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta.” – Sisko Nampajärvi, Kymen Sanomat
Ateenasta Ateenaan (Tammi 2004)
”Hämäläinen osoittaa lukijalle selvästi, kuinka kisojen luonne on muuttunut reilun 100 vuoden aikana. –– Kirja on sujuvasti ja värikkäästi kirjoitettu välipala penkkiurheilijalle esimerkiksi television viereen.” – Suvianna Seppälä, Agricola
”En välfungerande konstruktion är att citera vad finska dagstidningar skrev om under spelens gång – just ingenting om OS 1900, men desto mer om Finlands framgång i världsutställningen i Paris 1904; nationella roddtävlingar var 1904 en större händelse än evenemanget i St. Louis.” – Göran Wallén, Hufvudstadsbladet
”Suu vääntyy väkisinkin hymyyn, kun lukee, että maratonissa on yritetty fuskata ajamalla osan matkaa autolla. Tai että lajin ensimmäinen voittaja poikkesi kesken matkan kapakassa viinilasillisella.” – Tomi Kangasniemi , Satakunnan Kansa
”Karo Hämäläinen kertoo mukaansatempaavalla tavalla, miten sellaiset tämän päivän olympialaisiin oleellisella tavalla kuuluvat elementit kuin naiset, mustaihoiset, Neuvostoliiton perilliset ja kolajuoma ovat raivanneet tiensä parrasvaloihin. Se kertoo myös monien lajien nousun, samoin toisten tuhon.” – Asko Tanhuanpää, Länsi-Suomi
”Urheilutietämys on tunnetusti tosikkomaisin urheilulaji, mutta Hämäläisen kirja on kaukana tosikkomaisuudesta.” – Jorma Rahkonen, Keskisuomalainen
Osakesijoittajan opas (Tammi 2003)
”Aiemmin muun muassa lastenkirjojen tekijänä kunnostautunut Hämäläinen on hyvä ja terävä kirjoittaja. Osakesijoittajan opas onkin selkeä opas osakesijoittamisen saloihin. ––Vaikka Hämäläisellä on kepeä suhtautuminen sijoittamiseen, oikeaoppisesti hän varoittaa riskeistä ja lyhytjänteisestä sijoittamisesta sekä kehottaa hajauttamaan sijoitukset.” – Marko Junkkari, Helsingin Sanomat
”Hämäläisen kirjassa haaveillaan huumori silmäkulmassa rikastumisesta, mutta realismia ei ole jätetty narikkaan. –– Kenelle sopii? Kirjan takakannen lupaukseen voi yhtyä. Kaikille, jotka eivät vielä tunne itseään guruiksi.” – Anu Hankaniemi, Aamulehti
”Karo Hämäläisen teos Osakesijoittajan opas poikkeaa muista edukseen helppolukuisuutensa ansiosta. Kirja pysyttelee tiukasti yksityissijoittajan ja aloittelijan näkökulmassa eikä vaikeusaste vaihtele luvusta toiseen.” – Ahti Terhemaa, Taloussanomat
”Jos itselläni olisi ollut Hämäläisen kirja käytössä uuden talouden huuman aikana ja olisin noudattanut sen ohjeita, muutama paha takaisku olisi jäänyt kokematta.” – Tommi Melender, Arvopaperi
Voi maamme! (Tammi 2000) ja Voi Eurooppa! (Tammi 2001)
”Karo Hämäläinen on saanut kansien väliin sellaisen määrän tietoa mm. Suomen keskiajasta, maakuntien pikkunippelitiedoista aina joulupukin CIA-kytkentöihin ja Suomi-neidon kauniiseen olemukseen saakka, että siinä hitaampi kyllä jää jälkeen.” – Marko Sjöroos, Forssan Lehti
”Voi maamme! on letkeä ja kokonaisuutena varsin onnistunut yritys päivittää Zacharias Topeliuksen Maamme-kirjaa nintendo-sukupolvea kiinnostavaan muotoon. –– Verbaalisesta tulituksestaan huolimatta Karo Hämäläinen ei hämmennä lukijaa liikaa: tekstissä esitetyt tosiasiat ja humoristiset venkoilut erottuvat kylliksi toisistaan.” – Päivi Heikkilä-Halttunen, Savon Sanomat
”Koulujen maantiedonkirjojen pitäisi olla ehkä sellaisia kuin Karo Hämäläisen kirjoittama ja Jii Roikosen kuvittama Voi maamme!” – Jukka Ukkola, Kaleva
”Niin hauskaa, niin hauskaa, että väliin unohtaa kuinka vakava asia Eurooppa on.” – Erkki Reinikainen, Pohjolan Sanomat
”Voi Eurooppa! makustelee lempeän ironisesti maanosamme historiaa, kulttuuria ja kummallisuuksia, sekä kokonaisuutta että kukin maa vuorollan. Karo Hämäläisen velmuilevaa kerrontatyyliä tukee Jii Roikosen yhtä vinkeä piirroskuvitus. Tämä on kuin rapakon takana jo perinteeksi muodostunutta pikahistoriikkityyliä parhaimmillaan.” – Petri Riikonen, Tiede
”Hämäläinen sitoo tietämättömyytensä mauttomilla vitseillä ja vallitsevilla ennakkoluuloilla. Hän lähestyy nuorta lukijaa tuttavallisesti kuin tomppeli tomppelia.” – Seppo Helminen, Ydin
”Kirja on kirjoitettu hauskasti ja mukaansatempaavasti. Teksti on lyhyttä, ytimekästä ja humoristista. Tietoa on paljon, mutta sen esittämisessä ei ole kompastuttu suuta kuivaavaan luennointiin. Sujuvaa tekstiä ryhdittävät eurooppalaisista tieteen, taiteen ja muun alan vaikuttajista kertovat kursivoidut kommentit. Kirjaa voi sanoa kattavaksi eurooppalaiseksi pintaraapaisuksi.” – Laura Salmi, Nuorten Sarka
”Kirjasta saa irti melkoisen määrän uutta tietoa esimerkiksi Euroopan historiasta, ja tietysti yksityiskohtaisesti jokaisesta maasta. Nuorille koululaisille kirja on oikea helmi maantiedon tunteja silmällä pitäen.” – Pauli Uitto, Kouvolan Sanomat
Karon Kuvalehti 