Ilta on julma – Christiestä Hitchcockin kautta Tarantinoon!
Robert, äkkirikas nelikymppinen, on osannut rikastua muiden rahoilla ja päästä pelistä pois niin, että varallisuuden sijasta on kärsinyt vain maine.
Mikko on hänen vanha koulukaverinsa, menestynyt ja korkeamoraalinen tutkiva toimittaja, jota osaavat pelätä kaikki, jotka ovat käyneet salaa firman tai veronmaksajien lompakolla.
Veera on Mikon vaimo, ronskipuheinen pragmaatikko, joka ihastunut Robertiin jo lukiossa, mutta vasta aikuisiällä heille on puhjennut salasuhde. Nyt se on ohi. Jos nyt mikään koskaan on.
Elise on Robertin pokaalivaimo mutta samalla jokeri pakassa ja tikari sukkanauhassa.
On kynimättömiä kanoja, salaisia aikeita, luurankoja kaapissa, pramea samppanjamiekka, houkutteleva sininen syanidiampulli, hyppysellinen strykniiniä ja ruisleipä, jota kuka tahansa ei saa syödä. Pöytä on katettu. Jälkiruoka tarjoillaan eloonjääneille.
Arvosteluja
”Jos pidät Agatha Christiesta, vääjäämättömästi etenevistä tragedioista ja nautit Herman Kochin tarjoilemasta Illallisesta, kannattaa tehdä kirjastoon varaus Ilta on julma -romaanista. Luvassa on kutkuttava ilta lontoolaisessa kattohuoneistossa, mutta pidä huoli, että omassa lasissasi ei ole myrkkyä…” – Maria, Sinisen linnan kirjasto 27.6.2013
”Tylsää ei pääse tulemaan, ja kirjassa on mukava mustaakin mustemman komedian tuntu.” – Norkku, Nenä kirjassa 13.7.2013.
”Kirjaa lukiessa oli mahdotonta päättää, kenen puolella itse haluaisi olla, ja kenelle puolestaan toivoisi onnetonta loppua. — Kirja tarjoaa kokonaisuutena tarkastellen miellyttävän ja viihdyttävän lukukokemuksen.” – meklari Jukka Oksaharju, Nordnetblogi 15.8.2013
”– Tekijä onnistuu kiitettävän hyvin, sillä lukijaa johdetaan harhaan monen ajatuksen voimalla. Vai johdetaanko sittenkään? — Mielenkiintoinen jännäri, jonka mielellään lukee vielä toisenkin kerran.” – Irja, Kirjavinkit.fi 28.8.2013
”Juonireferaatti olisi ollut tälle kirjalle sopiva mitta.” – Jussi Aurén, Aamulehti 28.8.2013
”Päivällisen mittainen jännitysnäytelmä on asetelmana viehättävä. Pöytäseurueen keskinäisestä nokittelusta ja heidän suhteitaan avaavista takaumista tulee mieleen viime vuonna suomennettu Herman Kochin Illallinen. Hämäläisen romaani tempautuu tosin ihan toisiin sfääreihin. — Lukija seuraa tapahtumia turvallisesti pleksilasin läpi, nauruaan pidätellen mutta ehdottoman kiinnostuneena.” – Juhani Karila, Helsingin Sanomat 2.9.2013
”Hämäläisen menu sisältää erittäin nautinnollista aivojumppaa, hyviä teemoja ja vahvan edustuksen vuoden parhaiden intertekstuaalisten heittojen kisassa.” – Taika Dahlbom, Kirjasfääri 4.9.2013.
Karon Kuvalehti 