Savonia-kirjallisuuspalkintoehdokkaat julkistettiin perjantaina 18. marraskuuta Kuopion kaupunginkirjastossa Kirjakantti-kirjallisuustapahtuman yhteydessä. Ehdokkaiden julkistustilaisuus oli ensimmäinen vuodesta 1986 jaetun palkinnon historiassa. Tuskin viimeinen.
Ainakin ehdolla olevan kirjailijan näkökulmasta julkistustilaisuus lisää ehdokkuuden arvoa ja merkitystä. Kaikki seitsemän ehdokaskirjailijaa saapuivat paikalle. Koska seitsemästä kuusi asuu muualla kuin Kuopiossa eikä meillä ollut heti tilaisuuden jälkeen kiire kotiin, ehdokasjulkistusviikonloppu antoi mahdollisuuden tutustua muihin ehdokkaisiin, joista aiemmin olin tavannut vain Maritta Lintusen ja Helen Mosterin.
Lauantaina järjestetyssä yli kaksituntisessa maratonhaastattelussa kutakin ehdokasta pyydettiin kertomaan kolme savolaista paikkaa, jotka ovat merkinneet erityisen paljon omalle kirjailijanuralle. Kysymys kerrottiin meille ennalta. Turhaan. Oma kolmikkoni oli valmis noin kolmessa sekunnissa.
1. Maaherrankatu 34, Mikkeli
Olen kasvanut ihmiseksi Mikkelissä. Asuin kaupungissa 19-vuotiaaksi, jolloin muutin opiskelemaan Helsinkiin. Sen jälkeen olen viettänyt Mikkelissä kesiä. Kun olin vuoden vanha, muutimme synnyinkodistani Maaherrankadun yli ruskeaan tiilikerrostaloon Naisvuoren juurelle. Sen toisessa kerroksessa olevan huoneiston yhdessä huoneessa vietin suurimman osan ikävuosistani 1–19. Siellä luin ne kirjat, joilla minusta alkoi tulla minä. Siellä ryhdyin kokeilemaan keksittyjen tarinoiden kirjoittamista, ja siellä kirjoitin ensimmäiset lehtijuttuni ja kirja-arvosteluni.
2. Mikkelin kaupunginkirjasto
Kaksikerroksinen valkea rakennus Mikkelin torin laidalla kaupungintalon vieressä oli minulle pitkään paikka, jossa on kaikki kirjat. Kun muutin Helsinkiin, tuo illuusio katosi. Helsingissä kun ei ole yhtään sellaista kirjastoa, jossa tuntuisi olevan kaikki niin kuin Mikkelin pääkirjastossa.
3. Himalanpohja Ristiinassa
Vanhempieni kesämökillä ei varsinkaan ollut muuta tekemistä kuin lukeminen. Myöhemmin valmistuneessa aittarakennuksessa olen kirjoittanut muutamaa kirjaani, yhden lastenromaanin lähes kokonaan. Siellä sain Urho Kekkonen -romaanini ratkaisevan oivalluksen ja siellä olen kesälomalla oikolukenut monet vedoksen, viimeksi kuluneena kesänä.
(Savonia-ehdokkaat perusteluineen löytyvät Kuopion kaupungin sivuilta.)
Karon Kuvalehti 